Tänään sitten vein Kanelin lääkäriin. Kynsi oli revennyt alas asti, joten se poistettiin. Ydin ei ollut murtunut, joten amputoinnilta vältyttiin. Tassu on nyt "paketissa" ja sunnuntaina kääre täytyy vaihtaa ensimmäisen kerran. Mukaan saatiin sidetarpeita, antibioottia, tulehduskipulääkettä ja puhdistusainetta.

Tässä on hätäisesti ja muistin varassa tehty kuva Kanelin tassusta. Tuo punainen on kynnen ydin. Kestää ehkä kolmisen viikkoa ennen kuin kynsi kasvaa takaisin ja hoidon (suihkutus, kuivaus, puhdistus, rasvaus, side) voi lopettaa.

Kaneli oli aivan tättärää kun lähdimme lääkäristä. Se laahusti lievästi hoiperrellen ja pää roikkuen vierelläni. Surkeudestaan huolimatta sillä oli hyvin päättäväinen asenne tilanteeseen: "Ja minähän... kävelen... eteen... päin!" Nyt se vaan nukkuu. Nousi välillä syömään ja jatkoi sitten taas lepoaan.

Tänään vien pojan takaisin kotiinsa ja jään Soilen luokse yöksi.

Taas vähän lisäilen... Olin etukäteen "nettitutkinut" ja valinnut käyttämäni eläinlääkäriaseman, ihan vain siltä varalta, että joskus tämmöiseen tilanteeseen joutuisin Kanelin vierailun aikana. Hyvä paikka oli, ja henkilökunta oli ystävällistä. Kiitoksia vielä palvelusta, erityiskiitos siitä, että sain olla toimenpiteessä mukana. Toivottavasti kukaan ei kuvitellut, että syynä oli epäluottamus; minua vain kiinnostaa kaikenlainen. Myöskin se miten koiralta kiskotaan kynsi irti ja miltä se ydin oikein näyttää. :-D