Totaalisen puutunut jalka ja aina valpas painovoima saivat aikaan sen, että sisareni kaatui. Pidemmän version tarinasta voi lukea täältä. Jalkapöytään tuli pehmytkudosrepeämä ja murtuma, jota ei onneksi tarvinnut kipsata.

Vietin sitten pari vuorokautta sisareni luona kylässä. Kunniatehtävänäni oli huolehtia koirien ulkoiluttamisesta. Älykköneiti Digi ja Lempeäsusi Kaneli ovat kyllä sisäsiistejä, mutta eivät ne sentään WC-pytyllä osaa käydä. Ja tarvitsevathan koirat liikuntaa ja ulkomaailman virikkeitäkin. 

Jos roskaruokaa ei lasketa mukaan, niin kovin terveellisesti tuo pääsiäisenjatke sujui. Aamulla aikaisin ylös, muki kahvia ja koirien kanssa ulos. Sama juttu päivällä ja illalla, pikkupiipahdus vielä ennen nukkumaanmenoa. Kävelyä, hölkkää, lumessa rämpimistä, leikkimistä, koulutusta ja kakan kourimista pussiin (yäk). On se kumma mitä laiskakin ihminen tekee eläinten eteen.

Pikkuinen Digi on helppo tapaus. Siivona neitinä se käyttäytyy aikuisen hillitysti. Vilukissana se kykkii nopeasti molemmat hätänsä ja haluaa sitten kotiin. Kaneli taas… no, poika kyllä näyttää vasikan kokoiselta sudelta, mutta on vielä aivan pentu. Sillä on iloluontoista tarmoa joka aina välillä purskahtaa sinnetänne säntäilyksi, joten sen kanssa täytyy olla koko ajan skarppina.

Useimmiten jätkä ohittaa vastaantulijat aivan siististi. Joskus se katselee mietteliään näköisenä kohti tulevia, mutta päättää jatkaa omia touhujaan (esimerkiksi päänsä tunkemista hangen alle). Toisinaan se sitten innostuu, sanoo "Vouh!" ja loikkaa kohti tuntematonta. Kaneli-raukka, ei se tajua, että ihmiset pelästyvät moista käytöstä. Varsinkin kun moni luule pojan vedonestopantaa kuonokopaksi.

Toista se oli silloin ennen…  Kaneli oli pienenä varsinainen pehmolelutaapero. Tutut ja tuntemattomat halusivat tervehtiä sitä, jutella ja rapsuttaa. Nyt vastaantulijat kiertävät kaukaa ja saavat sätkyn, jos Kaneli pyytää heitä leikkimään. Kovaa se on ison koiran elämä!

Kaikki kuvat ovat Soilen ottamia.

Vähän edittiä 1.4.: Yritän saada blogin näyttämään täyspäiseltä Explorerillakin katsottuna. Tämä postaus on tehty Mozillalla. Pahoittelen haamupäivityksiä. Luultavasti loppuselvittelyt jäävät iltaan, ruokatunti alkaa olla lopuillaan.

Tämmöinen Digin kuva oli unohtunut Kuvagalleriaan, oli kyllä tarkoitus sekin tähän pistää, joten korjaan asian nyt. Ja jotenkin luulen etten enää Mozillalla blogia tee, on tässä sen verran hankaluuksia ollut taiton kanssa... Ei ymmärrä. Äsken näytti Explorerilla ihan normaalilta, sitten taas tuo oikea palkki vyöryi tekstin ja kuvien päälle.

Onhan nyt tietysti aprillipäivä, mutta siltikin on huumorintaju vähän heikoilla kantimilla tämmöisen venkslailun tähden.