Ampiainen raivoaa asunnon ikkunoille. Tällä hetkellä se lentelee lasia päin keittokomerossa. Odotan, että se tajuaisi häipyä parvekkeen ovesta ulos. Salaa toivon, että se taittaisi niskansa noissa kommandoiskuissaan. Olen niin vinkuhermo, etten uskalla pelastaa pörriäistä. Tekopyhyyttäni en sitä kykene tappamaankaan.

Pari viikkoa on tainnut kulua edellisestä päivityksestä. Mineilykin on ollut vähäistä. Jos töissä käyntiä ei oteta laskuihin mukaan, en ole jaksanut tehdä yhtään mitään. Ystävän häissä kävin ja joitain telkkuohjelmia olen tuijottanut. Niihin on jäänyt tekemiset. Nyt olen kuitenkin piristynyt, ja tänään otin taas kuviakin.

Korit ja keskellä oleva pullo ovat Hobby Pointista, vihannekset ja leivonnaiset tein massasta. Ne ruskeat pallerot ovat olevinaan uusia perunoita, täytyy kai kieritellä niitä kaakaojauhossa tai jossain, näyttävät kananmunilta. Loput esineet ovat Minimaailmasta.

Lisää kirjoja, ostettuja ja tehtyjä. Kirjahylly ei meinaa täyttyä millään!

Keittiössä on pahaenteisen hiljaista. Turha kuitenkaan unelmoida pienestä raadosta; kun äsken kurkkasin, näin ampiaisen tutkivan sammutuspeitettä. Ei se ole uloskaan mennyt, olisin huomannut.

Hetkinen... Ei näy otusta! Ikkunassa pärisevää herhiläistä pahempi juttu on vain asuntoon kadonnut herhiläinen.

Lisättyä: Katos vaan, on asiat päässeet unohtumaan; tulitikku puuttuu!

Vihoviimeinen lisäys tähän juttuun: Loppujen lopuksi minä pelastin sen ampiaisen. Tuli joku rohkeuspuuska. Sitä paitsi se oli yllättäen ryöminyt selkäni taakse ja vaihtoehtoja oli tasan kaksi; tappaa se, tai heivata ulos.