Aivan varmasti luonnostelin tekstiä kotini myllerryksestä. Mistään ei sitä vain löydy. Lieneekö mokoma karannut puuttuvan sukkani kanssa pesukoneen takaiseen mustaan tyhjyyteen? Tai sitten se on vessapaperina siellä Adamsin planeetalla, jonne melkoinen osa maailman kuulakärkikynistä katoaa.
 
Kaikki alkoi telkusta. Sellainen pieni ja litteä kyllä oli, mutta isä halusi ostaa alennusmyynnistä isomman. Lisäksi täysteräväpiirtohan sen täytyy nykyään olla. Kun Soile ei innostunut, uhrautuvaisesti lupasin ottaa uuden tulokkaan kotiini.
 
Puhe oli ollut 32 tuumaisesta, mutta se laatikko, jota sisareni kanssa portaita ylös raahasimme, oli kyllä pelottavan suuri. Pakkauksen kyljessä kooksi ilmoitettiin 40 tuumaa. Siinä sitten vähän päitämme kieputimme kun yritimme arvailla mihin moinen mahtuisi, vai mahtuisiko mihinkään.
 
 
Kyllähän se tv-tasolle mahtui, kun tieltä huitelin muuta tavaraa. Kuva ja ääni ovat laadukkaat, mutta ruudun koosta johtuen vanhempien ohjelmien tekninen taso on melkoista kökköä. Uskaltaako sillä mitään vanhoja lemppareita katsellakaan?
 
Oudosti samoihin aikoihin näin suuressa sanomalehdessä (jota en useinkaan lue) mainoksen edullisesta sängystä. Kotimainen valmistaja, parisänky jenkkimallia. Iso patja ja petauspatja mukana… kuljetuksen kanssa hinnaksi tuli 400 euroa. Pakko se oli ostaa, ei enää oikein innostanut lattialla nukkua. Sen toimitusta joutui odottelemaan parisen viikkoa.
 
Mutta kun kerran huonekalukeskittymässä oltiin, halusi mieheni vierailla kilpailevassa liikkeessäkin. Olisihan se pitänyt arvata; kaupassa meitä odotti kahden hengen sohva. Vieläpä kotimainen. Se oli pakko saada. Kuljetuksineen hinnaksi tuli 250 euroa. Tämän hankinnan saimme kotiin jo seuraavana iltana. Kuskaajat vielä ystävällisesti ruuvasivat jalat kiinni.
 
 
 
PC-nurkkaus on nykyään tämän näköinen. Iso lipasto lähti vastalauseita rutisten makkariin. Ei olisi muuten sohva tuohon mahtunut. Vanha telkkari päätyi näytöksi. Epäilyistäni huolimatta, vehje on hoitanut hommansa erinomaisesti.
 
Huu, tuota kelloa! Tähän väliin on varmaankin hyvä poikkaista.