Mutta kuka tämän on kirjoittanut? Etsin netistä ja useasti tähän törmäsin, missään ei kuitenkaan kerrottu tekijää.

Tänään on se päivä,
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen sairas ja voimani ovat ehtyneet,
älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen,
emmekä eroa koskaan.

Kaneli sai perjantaina epilepsiakohtauksen. Se ei olut paha, ja Soile lähti viemään koiraa ulos. Tuulikaapissa tuli toinen kohtaus. Sekään ei ollut mainittava. Soile antoi lääkettä ja jäi odottelemaan koiran toipumista. Sitä ei tullut. Soile elvytti Kanelia viisitioista minuuttia ennen kuin luovutti. Jokin oli pettänyt lopullisesti.

Hoitava neurologi halusi ilmaiseksi avata Kanelin kallon, koska epäili jotain sieltä löytyvän. Tulokset tulevat puolen vuoden päästä. Itse en usko, että mitään löytyy. Selkeästä kasvaimesta hän olisi jo varmaan Soilelle soittanut.

Elämä on kummallista ja hiton usein epäreilua. Kanelin kohtalo on tästä hyvä esimerkki.